26.10. Talviset tamineet

Viime yönä Suomen yli pyyhkäisi hirveä-kauhea-karmiva myrsky, joka repi kattoja ja katkoi sähköjä ja joka meidän mielestämme ei lopulta näkynyt missään muussa kuin iltapäivälehtien otsikoissa. Aamulla tämän mainostetun myräkän ohimenon huomasi vain siitä, että haavat olivat huiskineet kaikki lehtensä maailmalle ja pihapuut näyttävät nyt aika alastomilta tammia lukuunottamatta. Ne pitävät sitkeästi kiinni lehdistään pitkälle talveen.

Me otimme esille varpaatpeittävät haalarit siltä varalta, että pakkaset saapuvat ensi viikolla. Purjon haalarissa on yhdistetty fleeceä ja jotenkin samansävyistä vaan ei -väristä tuulipukukangasta, jota riitti huppuunkin vuoriksi. Ilahduimme aika lailla, kun vetoketjukin löytyi samasta värimaailmasta. Pirjon peruspipossa on turbaanirusetti "karvakankaasta". Nyt sitten odottelemme sitä seuraavaa hirveää syysmyrskyä, joka toivottavasti ymmärtää pysytellä jossain Perämeren rannikolla.

23.10. Voiko röyhelöitä olla liikaa?

Tarkoitamme näitä olkapääröyhelöitä, joita on ilmestynyt melkein puseroon kuin puseroon ainakin meidän vaatekaapissamme. Ovathan nämä somia, mutta näiden silittäminen ei ole kaikkein hauskinta puuhaa. Toisaalta tulee tunne, että arkista arkisimmasta asusta tulee vähän hilpeämpi, kun siihen lisää rypytetyn kangaskaistaleen olalle vai mitä mieltä olette Purjon puserosta?

18.10. Raitaa, raitaa, raitaa - ja muutama ruutu

Vaakaraidat lihottavat - tai ainakin luovat sellaisen kuvitelman, että me olisimme kehopositiivisia eli pulskia. Toisaalta kun on kokoa 43 (cm), niin ei voi koskaan kovinkaan pullea olla, vaikka raitoja olisi näinkin hurjia määriä. Valitsimme molemmat röyhelöitä, mutta Pirjo halusi ne olkapäille, Purjo helmaan.

10.10. Sadepäivään sopivaa

Tietenkin sitä voisi pukeutua sadeasuun, mutta jos sattuu viettämään aikaansa sisätiloissa, niin voi valita vaahteranlehtien väriset housut ja niihin sointuvat paidat. Pirjolla krokotiili suojautuu sateenvarjon alle ja Purjolla sadepisarat viuhuvat pitkin paitaa, joten olemme vahvassa sopusoinnussa ulkoilman kanssa. Krokotiileja tosin ei ole pihassa näkynyt, mutta sadetta on ollut varsin riittävästi.

8.10. Muuttolintujen matkassa

Pilvet ja pääskyset kuuluvat kesään, mutta kyllä niitä voi näin syksylläkin vaatteissaan kantaa. Osa muuttolinnuista kasvattaa vielä vararavintovarastoaan nyhtämällä pelloista irti kaiken mahdollisen (tällä viittaamme nyt runsaaseen hanhikantaan), mutta pääskyset ovat toivottavasti jo perillä siellä, missä ikinä aikovat talvehtia.

Yleensä suosimme värikkäämpiä vaihtoehtoja, mutta pakko tunnustaa, että tällaiset mustan ja valkoisen eri sävyt eivät ole ollenkaan hassumpia nämäkään.

4.10. Joulumielisimmät ovat jo aloittaneet valmistelut

Vielä ei ole tonttulakkien aika, mutta jotain kovin jouluista näissä trikooasuissa jo on. Purjolla on mekossa muodikkaat olkaröyhelöt korostavasti raitakankaasta ja Pirjon tunika on ihan oikeasti ja tarkoituksella sivuilta pitempi kuin edestä. Olemme siis selkeästi pyrkineen omaksumaan ompelurintamalla nyt kovasti pinnalla (tai pitäisikö sanoa että paininjalan alla) olevia asioita. 

Joulu tuli mieleen siitä, että ensimmäiset "hanki tästä pukinkonttiin" -mainokset ovat saapuneet postilaatikkoon. Jostain kumman syystä Posti pystyy toimittamaan markkinointiaineistoa hyvinkin ajoissa, mutta tavalliset kirjeet ja lehdet viipyvät lajittelukeskuksissa viikkotolkulla. Mistä tuli mieleen, että jos aikoo lähettää jouluksi kortteja, niin ihan viimeiset hetket alkavat olla käsillä, jos toivotukset haluaa aatoksi perille. Sen verran ripeäksi on postinkulku muuttunut.

1.10. Lokakuu

Tervehdimme lokakuuta keijukaismaisen kepeästi, onhan mekoissamme näitä siiveikkäitä olentoja vaikka miten monta. Pirjo eläytyi keijukaisten elämään niin vahvasti, että halusi puseroonsakin olalle röyhelöt Purjon tyytyessä raidalliseen paitaan.