31.1. Lumileikit voivat alkaa

 

Viikonloppu meni pelätessä Valtteri-myrskyn tuhoja, mutta kovasti tuo oli mieto kokemus suhteessa mediahehkutukseen. Sähköt eivät pätkineet, vanhat puut eivät ryskyen kaatuneet, tiet eivät olleet tuntitolkulla tukossa ja aamupostikin tuli ajallaan, joten vähän olemme pettyneitä siihen, että kaikki kurjaan säähän varautuminen olikin turhaa. Autokin näytti autolta eikä lumikasalta, sitä ei tarvinnut kaivella kinoksesta esille.

Tänään on mainio hetki pyyhältää pulkkamäkeen, koska lunta kyllä riittää ja pakkanen on maltillinen. Haalarimme ovat tarkasti katsottuna kukkakuvioisia ja mukavan joustavia kaikkeen tekemiseen. Eikun menoksi!

25.1. Uimapuvussani on kokonainen tarina

 

Nykyiset trikookankaat ovat siitä lystejä, että niissä on ruutujen, raitojen ja kukkien sijaan kaikenlaisia hassuja öttiäiskuvioita ja TV:stä tuttuja hahmoja. Pienestäkin palasta saa uimapuvun, jossa on vatsan päällä hilpeä kuvio. Järvessä uidessa pitää varmaan olla varuillaan, ettei joku katala hauki kuvittele, että Pirjon navan kohdalla oleva sammakko kuuluu sen ateriavalikoimaansa.

21.1. Hempeä haalari on tuulisen päivän pelastus

 

Talvimyrsky yrittää vimmalla repiä tammenlehtiä irti oksista, mutta eipä tuo tuima tuuli näytä ikivanhoja puita voittavan. Tällaisena päivänä jokaisen tulisi löytää elämäänsä suloisia ruusuja ja leikkisiä koiranpentuja. Meillä onnekkailla nämä löytyvät trikoohaalareista, joissa varpaatkin saa viimalta suojaan. Pahinta kylmyyttä voi torjua piilottamalla korvansa huppuun ja hamuilemalla käsiinä lasillisen lämmintä mehua.

19.1. Ilmassa on ammatillista pöhinää

 

Tänään meillä on yksityinen Valitse vaatteella ammattisi -päivä. Valtakunnallisessa kalenterissa tämä ei vielä ole, mutta koska oman päivänsä ovat saaneet niin korvapuustit kuin keripukkitietoisuuskin, niin miksi ei myös tämmöinen päivä olisi paikallaan. 

Kyse ei siis ole päivästä, jolloin pukeudutaan valitsemansa ammatin työasuun, vaan päivästä, jolloin vaatteessa on tavalla tai toisella ammatinharjoittajan kuva. Pirjo riemastui löydettyään palomiespaidan tulipaloineen ja Purjo hyppeli hetken aikaa riemusta hoksattuaan, että kalastajatkin ovat päässeet painokuvioihin. Tästä tulee hyvä päivä!

18.1. Olemme varsin pöllömystyneitä

 

Näissä paidoissa tulee epähuomiossa mainostaneeksi televisiokanavaa, niin paljon pöllöt muistuttavat mainostelevision jo eläkkeelle päästettyä lintusta. Emme ole ihan varmoja siitä, ovatko nämä huuhkajia vai helmipöllöjä, mutta  lajista huolimatta itsellekin tulee huhuiluolo.

14.1. Maailmasta tuli harmaa

 

Joskus maailmasta näkee värit ja sävyt, joskus kaikki muuttuu värittömäksi tai vähintäänkin harmaaksi. Juuri nyt on sellainen aika, jolloin kaikki sininen ja punainen ja keltainen katoaa ja jäljelle jää vain hyvin paljon erisävyistä haalistettua mustaa. Sille ei voi mitään, suru tunkee vierelle kysymättä lupaa eikä lähde potkimallakaan pois. Pitää vain luottaa, että jonain toisena päivänä aurinko vielä paistaa.

11.1. Tähdet, tähdet

 

Voiko tähtiä olla liikaa? No ehdottomasti ei voi, kuten näistäkin asuista huomaa. Joku tolkku se vaatteiden kuvioissa pitäisi olla, mutta toisaalta tähdet ovat omalla tavallaan mukavia. Ne voivat olla isoja tai pieniä, kaukaisia tai läheisiä, joskus myös kimaltavia ja ehdottomasti sopivia erilaisiin röyhelöisiin asuihin. Eikä tähdissä liika ole koskaan liikaa, sen huomaa hyvin Pirjon asukokonaisuudesta, jossa erilaiset sakarakuviot viihtyvät sulassa sovussa keskenään.

10.1. Hirmupakkanen kurittaa koko maata

 

Ja höpsis koko otsikko! Talvi on vallan parhaimmillaan, pulkkamäki loistavassa kunnossa ja meillä kepeänkeväinen mieli, koska aurinkokin aikoo tänään näyttäytyä. Kivijalkaa hytisyttävistä pakkasista ei ole  tietoakaan ja hyvä niin, nyt on aika nauttia lumesta.

Kaikki pihapuut ovat höttöisen lumen peitossa ja meistä näkymä muistuttaa kirsikankukkia. Näissä puseroissakin on jotain vastaavaa, vaikka todennäköisesti joku valistunut lukija kohta hoksaa, että pandat tuskin telmivät kirsikkapuissa tai että aika riutunut on se puu, jonka oksalla Purjon puseron sininen lintu visertää. Kyse ei olekaan tieteellisistä faktoista, vaan tunnelmasta! Talven selkä on taitettu - ruts - ja nyt voidaan positiivisin odotuksin katsoa eteenpäin. 

PS. kuva ei tee oikeutta Purjon housuille, niissä on somat hiuslaskokset polvista alaspäin. Ja kannattaa vilkaista Pirjon puseroa kahdesti, se on tuollainen ylipitkä tunika, jollaisia nyt näkee vähän kaikkialla. Kuka väitti, että meillä ei olisi mitään käsitystä muodista?

4.1. Uusi tuore vuosi odottaa käyttäjäänsä

Uuden vuoden kunniaksi etsimme asuiksimme jotain erityistä ja pikkuisen överiä. Pirjo otti haalarin, jossa on siipimäiset olkaröyhelöt, joihin on lisätty vielä leveä koristenauhakin. Tässä vaatteessa voi itse päättää, onko perhonen, keijukainen vai hempeä avaruusolento. Purjo heittäytyi historialliseksi ja onnistuu näyttämään glamourhenkiseltä filmitähdeltä jostain Hollywoodin kulta-ajoilta. Tämä tunne syntyy todennäköisesti eniten otsalle vedetystä päähineestä, jossa on näyttävä kukkakoriste.

Arjessa näitä asuja pitäisi koko ajan varoa likaantumiselta, mutta pienen hetken verran voi kuvitella, että näinkin voisi pukeutua.