Auringonpaiste tarkoittaa hyviä rantakelejä, joten uimapuvut päälle ja ulos. Tai siis ei oikeastaan, mutta aika keväiset lämpötilat pikkupakkasten jälkeen taas on saatu. Uimahallin aukiolosta ei ole tietoa, koska korona-aikana emme lähde minnekään, mutta näin kuvatasolla on mukavaa vähän fiilistellä sitä aikaa, kun ei tarvinnut miettiä kasvosuojuksia tai etäisyyksien pitämistä.
Otetaan kuviollista puuvillakangasta juuri sellainen soiro, jonka kuviosta ei enää oikein saa selville, että mikä se oli. Tehdään siitä semmoinen helppo hame, jossa kaikki leveys kootaan kuminauhalla (resorin sisällä piilossa) vyötärölle ja ommellaan helmaan koristenauha. Sen jälkeen kuvitellaan, että kukaan ei tajua, että hameessani on oikeastaan päätön koira. No voihan sitä aina huijata itseään, mutta tässä tapauksessa kauheus on nimenomaan katsojan silmissä.
Otsikoiden keksiminen on aina yhtä hankalaa. Yhtä hyvin olisimme voineet kirjoittaa, että PaaPiin kuosit ovat aina yhtä hellyttäviä tai että Siiri ja Myyry piristävät kenen tahansa päivän. Tähän pitäisi varmaan laittaa #kuosirakkautta, koska näistä me pidämme aika lailla ja kuviot ovat jotenkin meidänkokoisia.
Violetti ja lila pikkuisen puuterivivahteisina ovat jotenkin syksyisempiä kuin heleän kirkkaat. Siksi näihin on mukava pukeutua tällaisena suhruisentuhruisena päivänä, jota tämä perjantai edustaa. Erityishuomiota haluamme kiinnittää Pirjon housunlahkeessa lentelevään melkeinpä tatuoinninomaiseen lintukuvioon.
Kyllä, ihan oikeita lumihiutaleita on kohdattu. Tosin kurkimme niitä varovaisesti ikkunan takaa, koska säätiedotuksen (tai ainakin klikkiotsikon) mukaan lumikuorma on romahtamassa maahan. Luvassa on ainakin 30 cm lunta, joskaan ei tänne eikä melkein edes Suomeenkaan, mutta joka tapauksessa jonnekin. Hirveä lumikriisi siis piinaa meitä ainakin huomiseen, kunnes alkaa varmaan tulvavaroituksiin johtava lumien sulaminen.
Kaikki kolme lumihiutalettamme sulivat samantien tai ainakin piiloutuivat visusti nurmikon poimuihin. Niistä ei siis enää ole vaaraa elleivät sitten lymyä aamuun asti ja yritä jäädyttää kaikkia kulkureittejä aamuöisen pakkasen myötä.
Kotiasut ovat jälleen kerran raitoja ja palloja pullollaan. Pirjon asu on trikoota, Purjon joustocollegea. Molemmissa vaatekerroissa on helppo tehdä kuperkeikkoja.
Sataa lunta! Ainakin 1 cm valkoista ihmettä on maassa ja koko Suomi on ihan sekaisin.
Me juhlistimme tätä nätistelemällä oikein kunnolla eli olkaröyhelöjä on niin leveästi, että melkein voimme lentoon lähteä. Hempeä pinkkiin vivahtava vaaleanpunainen saa meissä aina aikaan ihastuksenhuudahduksia oli sitten kyse kukista tai ruuduista.
Onkohan talvea koskaan otettu vastaan näin keväisesti?
Haalariaika on varpaanhuiskaisun päässä eli ihan kohta on luvassa lunta. Tosin säätiedotuksen kartasta huomasimme, että eipä tuo onneksi kosketa meitä, sen verran kaukana synkistä kylmistä virtauksista kun olemme.
Eläimet vaatteissa ovat painokuviona suosittuja, mutta kaikki muunlaiset eläimet tyyliin sammakot taskussa tai hirvikärpäset hupussa eivät ole samalla tavalla innostavia ja inspiroivia. Nämä meidän haalariemme kuosit ovat jo suorastaan vanhanaikaisia, koska tänä(kin) syksynä oravat ja ketut ovat vallanneet niin paidat kuin pipotkin. Pienellä mielenkiinnolla odotamme, koska on vaikka skorpionien tai aasien vuoro tai pitäisikö peräti aloittaa vimmattu kansanliike kurkikuosien saamiseksi kauppoihin.
Musta ja valkoinen, pallot ja raidat - niillä pärjää aika pitkälle vaatekomeronsa sisältöä valitessaan.
Mutta jos meiltä kysytte, niin aika tylsiä nämä pitemmän päälle ovat. Joskus on piristävää olla ihan näin yksinkertaisissa asuissa, mutta emme me todellakaan joka päivä halua olla ilman pirskahtelevaa pinkkiä ja vivahteikasta violettia. Pirjolla on muuten sellainen kaikissa ihmisten kaavamallistoissa klassikoksi nimetty vähän levenevähelmainen tunika (kuvassa se näyttää säkiltä, harmi) ja Purjon housuissa on sivussa valkoiset tereet, jotka tekevät niistä kepeän urheilulliset.
Ja jos nyt ihan rehellisiksi heittäydytään, niin Pirjo harkitsee vakavasti muutaman punaisen napin lisäämistä raitojen kumppaniksi tuohon etumukseen leukansa alle.
Olipa kerran, ei kovin kauan sitten, pari palaa flanellia. Molemmissa oli melkoinen määrä erilaisia eläimiä ja molemmista tuli lopulta liivihame. Kun tuloksia katseli tarkemmin, niin huomasi, että keskinkertaisellakin mielikuvituksella molemmista mekoista voisi kertoa kokonaisen tarinan.
Lokakuu alkoi lämpimänä ja jatkuu varmaan syksyisenä, kunhan ennättää. Me olemme valmiita ottamaan vastaan niin sateen kuin auringonkin, koska näissä haalareissa ei tule vilu eikä kuuma. Purjon asu on joustofroteeta, Pirjon trikoota, mutta kuviot ovat samat ja molemmilla vatsan päällä ponimallinen hevonen.
