21.12. Tänään tämmöistä

Ilmassa on jo pientä joulunodotusta, joten tonttuja hämätäksemme puimme punaiset housut ja punahihaiset paidat. Jos tontut nyt näkevät meidät, niin on pieni mahdollisuus, että he kuvittelevat meidänkin olevan tarkkailutehtävissä. Koskaan ei tiedä, missä kilttejä lapsia kohtaa! Housut ovat trikoota, mutta puserot ovat joustofroteeta.

20.12. Kolme pientä elefanttia ja pari apinaa

Joskus meillä on kavereita käymässä ja silloin riehutaan oikein kunnolla kuten kuvasta näkyy. Meillä on samasta kankaasta ommellut puserot, Purjolla tunikamallina ja Pirjolla tavallisena suorana versiona. Iloinen ystävämme ei puseroista välitä, hänelle riittää mahdollisimman leveä hame.

19.12. Tänään yritämme sulautua tapetteihin

Tai oikeastaan yritimme löytää jotain tapettien kultakuvioon sointuvaa, mutta Pirjo päätti itsepintaisesti pukeutua pallopaitaan, jossa on vain muutama kullankeltaiseen vivahtava pallukka. Se hänelle suotakoon, koska pianhan on taas aika koristella joulukuusi ja tämä joustofroteepaita tuo jotenkin mieleen iloksemme ripustettavat pallot. Purjo sen sijaan suoriutui tehtävästä mainiosti ja tämä okranruskean ja sinapinkeltaisen sävyinen valeliivihame on melkein samaa sävyä kuin tapetin kuvio. 

Ai että mikä valeliivihame? No semmoinen mekko, johon on ommeltu trikookankaasta hihat, jolloin yksi vaate näyttää kahdelta.

18.12. Jos olisi kuusijuhla

niin me menisimme näissä asuissa. Tärkeintä on se, että olalla pitää olla kunnon röyhelöt, värin pitää olla pinkki ja jos mahdollista, niin pieni kimalluskaan ei ole ollenkaan pahitteeksi.Pirjon mekkoon on silitetty tuollainen mukava kukkakuvio, mutta meillä ei ole aavistustakaan siitä, kestääkö se pesussa vai ei. Yritämme olla läikyttämättä mehua, jotta ei tule yllättävää pesutilannetta ainakaan tänään!

17.12. Nykyisin kankailla on nimet

Kauan sitten Anttilan postimyyntiluettelosta saattoi valita ostoslistalle pyjaman nimeltä Helena tai villapaidan, joka löytyi katalogista nimellä Rauno. Tietenkin syynä oli se, että siihen aikaan  ostokset tehtiin moninumeroisen lukusarjan avulla, jotta keräilijä saattoi etsiä kaiken tarvittavan järjestyksessä järkyttävän mittaisilta hyllyiltä. Sillä viehkolla tuotenimellä saatettiin vielä varmistaa, että oikeastiko Kalevi Vähä-Rättälänjärvi on tilannut Kaiho-valoverhot vai sittenkin uistinsarjan. 

Nykyisin kankailla on vähän samalla tavalla eli ne eivät ole enää ruusukuvioista trikoota, ne ovat nyt Juhannusruusu tai Pikkuruusu. Meilläkin Pirjon paita on ommeltu Isoäidin neliöistä, joka siis on kangas, ei virkattuja palasia. Purjon paitakankaan nimeä emme muista, mutta se on todennäköisesti Onnenlintu tai Paratiisisilintu tai jotain kuvioita kuvastavaa sen sijaan, että sitä pitäisi tilata koodilla 7745632 vihreä. Mutta olipa kankaalla nimeä tai ei, siitä saa aika usein tälläisen lämpöisen vaatekerran.

16.12. Se suuri ostospäivä

Me emme käyneet kaupoissa ostoksilla, mutta uutisten mukaan tänään väkeä on tursunnut kaikissa mahdollisissa myyntipaikoissa ihan riesaksi asti. Ei tosin riesaksi kauppiaille, vaan niille muille ostajille, jotka keksivät kaikki samaan aikaan, että juuri nyt olisi oikea aika rynnätä ostamaan dronet, puiset junaradat ja paitulit pois kaupoista sopivasti ennen tulevan viikonlopun alennusmyyntejä. Jokainen tiedostava asiakas osaa tänä jouluna vältellä kaikkea mahdollista muovista, joten mekin olemme vähän katsoneet peiliin. Totta, muoviahan sieltä näkyy! Asiaa ei paranna yhtään Purjon ankkurikuvioinen paita tai Pirjon pusero, jossa saattaa olla kuviona palanen koralliriuttaa tai jotain muuta uhanalaista ekosysteemiä. Olemme turmion tiellä!

15.12. Kukkamekkoa pukkaa

Joulukuu hipsutti puoliväliin ja kaivoimme kaappien kätköistä esille kukalliset mekot muistuttamaan siitä, että enää ei ole kuin vähän yli puoli vuotta juhannukseen. Pirjon liivihame on ns. käsityöpuuvillaa eli kangasta, jota saa pesun jälkeen olla silittämässä koko ajan, mutta näin nukkekäytössä se on ihan mukava materiaali. Purjolla puolestaan on napakkaan jersey-yläosaan yhdistetty tavallista ohuempaa trikoota, jota on muuten melkoinen kärsimys ommella, mutta sen ruusukuvion ansiosta kankaalle antaa paljon anteeksi. Purjo näyttää siltä kuin olisi juuri tehnyt läkähdyttävän hikijumpan, mutta tosiasiassa olemme vain ajaneet toisiamme takaa pitkin taloa.