4.10. VR on aina yhtä luotettava

Kävimme viime viikolla Helsingissä. Vierailun päätteeksi vietimme tunnin verran ylimääräistä matka-aikaa istuskelemassa junassa jossain päärautatieaseman ja Pasilan välissä kuunnellen konduktöörin kuulutus kuulutukselta alakuloisempaa tiedotusta siitä, miten käämit ovat palaneet, ohjaamo on täynnä savua ja apua yritetään saada paikalle. Ehjät ja terveet junat ohittelivat meitä oikealta ja vasemmalta  kuin kiusallaan, mutta me vain kököttelimme lukkojen takana vaunussa miettimässä, miten toisenlaisella valinnalla olisimme jo jossain muualla.

Jotenkin me pystyimme kestämään sen, että olisimme tunnin verran myöhässä sieltä, minne nyt menimmekin. VR on vuosi vuodelta luotettavampi eli on todennäköisempää olla myöhässä kuin aikataulun mukaisesti missään. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että säästösyistä on vähennetty henkilökuntaa vähän sieltä ja täältä. Teknisiä tarkastuksia tai edes pikkukorjauksia ei enää tehdä yhtä usein kuin ennen ja osa kalustosta liikkuu kiskoilla enemmän tuurilla kuin hyvän kuntonsa ansiosta. Jatkuvat säästöt kostautuivat juuri siinä kohdassa ratapihaa.

Sitä me emme sen sijaan kestäneet kovinkaan hyvin, että junavaunussa oli mukana Kaikkitietävä Mies. Tunnette varmasti tyypin: eläkeikäinen tai sitä vahvaa vauhtia lähestymässä, rento ja letkeä seuranpitäjä, joka rakastaa omaa ääntää enemmän kuin mitään muuta. Lisäksi hänelle on annettu kaikki maailman tieto, eikä hän suinkaan ujostele kertoa sitä kaikille, halusivatpa nämä tai sitten ei.

Kaikkitietävä Mies saapui vaunuun tuohtuneena ja ryhtyi heti kertomaan kanssamatkustajille, miten oli joutunut poistumaan edellisestä osastosta, koska siellä molotettiin ulkomaankieltä ja haistiin mausteilta. Sossupummeja koko vaunu täynnä, ei siellä suomalainen mies voinut istua kuuntelemassa. Veturin poksahtamiseen asti saimme kuunnella neljän penkin päähän asti, miten ulkomaalaisilta pitäisi kieltää matkustaminen ruuhkajunissa.

Kun matkantekomme katkesi, oli Kaikkitietävä Mies samantien kartalla asioista. Hän kertoi, että pysähdyimme odottamaan pohjoisesta saapuvaa pikajunaa. No, niinhän ei ollut, vaan hetken kuluttua konduktööri kuulutti veturiviasta. Tätä tiedotetta oli hankala kuulla, koska Kaikkitietävä Mies hekotti ja kikatti (kyllä, kikattava eläkeikäinen mies, semmoinenkin ihme on nyt kohdattu) äänekkäästi. Hohhohhoo, vai käämit palaneet, hihihhii, kylläpä on hassua, käkätikäkätikäkäti, tyhmä konduktööri, kun ei enempää tiedä.

Sama toistui jokaisen kuulutuksen kohdalla. Kaikkitietävä Mies oli tikahtua kaikkitietävyyteensä ja teki erittäin selväksi, että kunhan hän soittaa muutaman puhelun, niin juna saadaan kyllä liikkeelle samantien, oli veturia tai ei. Kanssamatkustajien pienen kannustuksen jälkeen hän siirtyikin eteisen puolelle soittaakseen - numeropalveluun! Eihän siellä mitään "Helsingin lähiliikenteen ongelmista vastaavan päivystäjän" yhteystietoa löytynyt vaan Kaikkitietävää Miestä kehotettiin ottamaan yhteyttä netin kautta, vastaus annettaisiin aikaisintaan virka-aikana.

Valitettavasti Kaikkitietävä Mies ei tästäkään tajunnut vaieta, mistä johtuen inhosimme jokaista minuuttia matkastamme senkin jälkeen, kun paikalle oli saatu ajokelpoinen veturi ja matkasimme kohti pohjoista. Näiden asujen tarkoituksena on kertoa, että kanssamatkustajamme oli melkoinen pöllö eli turhanhuhuilija. Toivottavasti emme enää koskaa tapaa ja jos niin onnettomasti sattuu käymään, niin ryhdymme kiivaasti mongertamaan ulkomaakieltä ja haisemaan, jotta hän tajuaisi vaihtaa vaunua.