Otsikossa tarkoitamme vanhaa kotimaista elokuvaa, emme mitä tahansa satunnaista Suomisten klaania.
Tänään pidimme nostalgiapäivän ja katselimme tai ainakin toisella korvalla kuuntelimme Suomisen perheen sanailuja. Kuvaankin päätimme pukeutua sillä tavalla, että jos Pipsa sattuisi kutsumaan meidät kylään sinne kuvausvuoteen 1941, niin emme olisi kovin paljoa alivaatetettuja. Tuo Hello Kitty -kuvio ehkä aiheuttaisi hieman keskustelua, mutta muuten tällainen ruudullinen ja pallollinen puuvillamekko on hyvinkin saattanut olla asiallinen asukokonaisuus sen aikaisille nukeille. Etenkin Purjon mekon etumuksen "irtokaulus" olisi varmasti herättänyt asiaankuuluvaa ihastusta.
Pahoitimme kyllä mielemme, kun huomasimme, että elokuvassa oli käytetty järkyttävän huomionhakuisia elementtejä irrottamalla nuorimman pääosanesittäjän nuken pää ikään kuin symboloimaan helpolla hankitun rahan raadollista valtaa. Harmi, että elokuvatarkastus ei ole vuosikymmeniin havahtunut moiseen inhaan väkivaltaan. Laitoimme siinä vaiheessa silmät visusti kiinni ja toivoimme, että kyseessä oli tietokoneanimaatio (vaikka toki tiedämme, että 1941 tietokoneita tavallisille käyttäjille ei ollut olemassakaan).
Enimmäkseen me ihastelimme elokuvassa näkyviä vaatteita, joissa oli taitavat leikkaukset ja jotka istuivat paljon paremmin kuin nämä tämän päivän elastaaniasut. Samalla mietimme, miksi nykylapsilla ei ole enää esiliinoja vaatteiden suojana. Moni banaani- ja porkkanatahra aiheuttaisi paljon kepeämmän huokailun löytyessään esiliinasta kuin eilen ostetusta puserosta. Tosin me syömme aina niin siististi, että mitään sotkua ei synny,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti