Pakkasyön jäljiltä maassa on ripaus jotain valkoista. Lunta se ei ole, vaan kimaltavaa huurretta, mutta joka tapauksessa selvä merkki siitä, että talvi on tulossa. Emme silti ryntää etsimään pulkkaa varastosta, koska kyseessä saattaa olla yhden ainoan marraskuisen aamun huuma, jota ei seuraakaan reipas räntäsade. Aurinkohan paistaa vallan valloittavasti vähän kuin kiusallaan.
Varpaat ovat piilossa, pandat kurkkivat kuvioina ja Purjo on saanut päähänsä jopa pipon, joten mikäs meillä on ollessa ja sitä varsinaista talvea odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti