Joskus käy niin, että emme oikein pysy normaalin rajoissa. Tai jos tarkemmin ajattelemme, niin olemme pääsääntöisesti hieman epänormaaleja. Tänään kuitenkin ylitimme itsemme ainakin helman leveydessä, sillä täällä narsissipuskassa istuessamme olemme kuin ne muinaiset nukketyynyt, joita taas tänä vuonna on ruotsalaisissa sisustuslehdissä näkynyt. Ne ovat niin typeriä, että emme edes laita linkkiä, että voisitte itse kauhistella ja pidätellä oksennusta moisten kammotusten vuoksi.
Näissä mekoissa on kaksi kerrosta eli valkoinen vuorisilkkinen alushame ja kimaltavatäpläinen läpinäkyvä päälihame. Pirjon mekossa on oikein taiteltu helmaröyhelö, Purjolla sen korvaa pinkki satiininauha, jollainen laitettiin myös vyötärölle, jotta saatiin taakse iso rusetti. Yläosa on molemmilla paljettikoristeista silkkiä, joten me olemme nyt niin koreita, että melkein teitä kadehdituttaa. Helmalla on muuten leveyttä reilusti yli metri, joten hätätilassa mekkomme toimivat varmaan oivaisina laskuvarjoina.
Narsissit kukkivat vielä aika pirteästi etupihan varjoisalla puolella. Takapihalla ne ovat jo nuupahtaneet liiassa auringonpaisteessa ja antanevat kohta tilaa ensimmäisille kuuliljoille. Viime kesän kosteus jätti meille inhan perinnön: etanoita tai mitä lie kotiloita on vähän siellä ja täällä, joten tulossa on villiä nilviäismetsästystä. Mutta ei vielä tänään, nyt keskitymme olemaan suloisia ja hempeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti