Otsikko on vahvasti omituinen, mutta tiukasti kiinni todellisuudessa.
Kaikenlaiset talvi-, joulu- ja muutkin valot hehkuvat pimeässä tammikuussa yhtä heleinä kuin lokakuussa ikään. Katselemme niitä matkalla kerhoon ja arvuuttelemme, miten pitkään kestää, että ne voivat hehkua lumisessa maisemassa. Paitsi se yksi eli kaatunut poro. Kyllä, yhdessä pihassa on nököttää vai pitäisikö että makailee pitkin pituuttaan porohahmoinen valoilmiö. Ehkä se on kaatunut jonain myrskyisenä iltana tai heittäytyy maahan aina pimeän tullen, emme voi tietää, mutta joka aamu viimeisen kolmen viikon ajan poro on ollut ketarat oikosenaan pihassa kuin outo kimaltava möykky.
Niin että nostakaa pihavalonne oikeaoppiseen valaistusasentoon ennen kuin lumisade peittää sen kokonaan. Kaikki valot ovat ihania, mutta selkeästi kuralätäkköön hukuttautumista harkitseva valoporo on masentava ilmiö. Jos se ei suostu tuimien tuulien takia pysymään ulkona asiallisessa asennossa, niin nostakaa se vaikka kuistille tai olohuoneen nurkkaan murjottamaan. Tuokaa sille vaikka kauroja tai jäkälää, mitä tahansa, mikä saa sen hieman piristymään.
Mekin vinoilemme kuvassa silkasta myötätunnosta. Asut ovat varmaan jotain sellaisia pyhämekoksi kutsuttavia, vaikka perjantai vasta onkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti