Kuvassa näemme uimapukuja ja härvelin, joka ensinäkemältä ei kuvasta katsojalle yhtään mitään. Tarkkasilmäinen huomaa, että Purjolla on uimapuvussaan ankka ja tässä onkin koko jutun ydin. Tai oikeastaan hanhissa, mutta koska meillä ei ole yhtään hanhikangasta, niin päädyimme ankkaan. Tuo härveli edessämme on hieman rimpula drone, jolla voi nousta ainakin viiden metrin korkeuteen ja ottaa kuvia pääosin alapuolisista alueita.
Alkukappaleesta voi vihmerämpi päätellä, että hanhet ovat päättäneet asettautua ainakin tilapäisesti läheisille pelloille syömään vastakylvettyä viljaa. Ei käy, sanomme me, ja mietimme kaikki mahdolliset keinot häätää viekkaat räpyläveijarit pois. Toistaiseksi olemme käyttäneet yleistä juoksentelua pitkin ja poikin hehtaareja, käsien järjetöntä pyörittelyä helikopterimaisesti, kattilankansien paukuttelua juoksentelun lomassa, älytöntä älämölöhuutoa ja kiukkuista kirkumista. Kaikki tämä on tehokasta muutaman kymmenen minuutin verran, mutta sitten hanhiparvi taas lehahtaa paikalle ja jatkaa terroristitekojaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Dronen käyttöön tarvitaan lupa eikä tämmöinen pieni lelu tosielämässä ole tehokas ollenkaan, mutta kiivaasti me yritämme ratkaisua ongelmaamme keksiä. Koiraa meillä ei ole, paikalliset villikissat pelkäävät hanhia ja ainoa lähialueella asustava luontainen vihollinen eli kettu lienee syönyt vatsansa täyteen, koska se ei näytä yhtään välittävän siitä, että melkein vieressä on tuhansia kiloja tuoretta lihaa.
Ainoa toivomme on, että nämä hanhet pitävät ohrapeltoa pelkkänä lintujen ABC:na ja jatkavat mahdollisimman nopeasti lomailemaan kohti pohjoista perinteisellä yhden pysähdyksen taktiikalla. Yritämme tehdä parvien olon mahdollisimman epätervetulleeksi, jotta ne ymmärtäisivät, että missä tahansa muualla on paljon mukavampaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti