26.6. Kesä

Nyt on niin kuuma, että ei jaksa tehdä mitään. Ei sen puoleen, että me muutenkaan erityisemmin ahkeroisimme. Mitääntekemättömyyteen sopii erittäin hyvin pukeutuminen pastellisiin puuvilla-asuihin, leveälierisen hatun asettelu mukavasti suojaamaan vahingollisilta UV-säteiltä ja yleinen toimettomuus. Sen me osaamme erityisen hyvin!

15.6. Metsäretkipäivä!

Jos emme ihan metsään asti vipellä menemään, niin kerrankin on asuissamme sellaista nyt niin muodikasta sanomaa. Luonto on lehahtanut helmoihin vallan valloittavasti, näistä löytyy pöllöjä, kettuja, oravia ja ties mitä muita ulkomaailman edustajia. Kaikki ovat sovussa keskenään eikä yksikään hyttynen ole lehahtanut häiritsemään.

Niin, kesä on lopullisesti avattu, koska eilen illalla varsinainen inisijöiden invaasio kohtasi meidät kepeällä kävelyllämme. Vaikka Pelasta pörriäinen -projekti on ihan mukava juttu, niin emme olisi halunneet sen jatkuvan Huido hyttystä -hankkeena.

12.6. Raidallinen maailma

Helle vaanii nurkan takana, joten uimapuvut on tongittu esille naftaliinista ja koiperhoset pyyhkäisy sivuun. Nämä ovat Marimekkoa parhaimmillaan eli sitä vanhaa napakkaa trikoota, joka kestää, kestää ja kestää. Nyt pitää vain etsiä sopivan varjoinen auringonottopaikka, jotta emme rusketu liikaa.

8.6. Vettä ja aurinkoa

Onpa typerä otsikko, mutta se kertoo aika hyvin tästä kesäkuun alusta. Välillä sataa vettä niin paljon, että ei sekaan mahdu ja välillä paistaa aurinko niin kirkkaasti, että melkein silmiä särkee. Tämän yhdistelmänä pihan kaikki mahdollinen vihreä kasvaa sellaista vauhtia, että melkein voi kuulla lehtien laajenevan. Voikukatkin putkahtavat kukkaan lähestulkoon minuutissa sen jälkeen, kun ne on ruohonleikkurilla lyhennetty mukavaan 1 cm mittaan.

Näissä  liivihameissa me voisimme olla kukkasia kedolla. Huomasimme nimittäin, että meillä on keltaisia, violetteja, valkoisia ja sinisiä kukkia pitkin pihaa, mutta ei mitään heleää vaaleanpunaista tai lempeää lilaa. Tosin joka vuosi kohtaamme jonkun uuden kasvin, joka on salaa madellut pihapiiriimme. Saattaa olla, että siellä onkin juuri tänään puhjennut kukkaan tismalleen näiden asujen sävyisiä kaunokaisia. Pitää lähteä etsimään ennen kuin uusi sadekuuro yllättää!

3.6. Leikitään, että on kesä

Aurinko paistaa jo ainakin kolmatta päivää, joten me päätimme, että pienestä viluisesta tuulesta huolimatta juuri nyt on kesä. Tähän vuodenaikaan erityisen sopivia värejä ovat lohenpunainen ja hempeä mansikkajäätelöön vivahtava haalea pinkki, joten niitähän me päätimme tänään esitellä.

Purjon mekossa on "kaksinkertaiset" hihat eli ensin söpö puhvimallinen hiha ja sen päällä vielä vahvasti perhosta muistuttavat isot olkaröyhelöt. Perhosista puheenollen - yksi näyttää asettuneen Pirjon lierihattuun.

2.6. Hulmutellaan helmoja

Vanhat verhot ovat siitä mukavia, että niistä saa pienellä tuunauksella vallan näppärät hulmuhelmamekot. Lisätään vähän pitsiä, hieman satiininauhaa ja puhvihihat, niin salusiinit saavat uuden elämän juhlamekkoina. 

Näiden kankaat on joskus ostettu kirpputorilta emmekä vieläkään ole keksineen, millainen ihminen on halunnut ikkunaansa keltakukkaiset nailonkankaiset verhot ja vielä jaksanut ommella niihin leveitä pitsikaitaleita somisteeksi. Olikohan hänellä ruskea, puuosiltaan tiikkinen vuodesohva? Ja sellainen nojatuoli, jossa oli aivan liian matala selkäosa ja hankala istumasyvyys, keittiön pöydällä aina tuoreita kukkia ja seinällä matkatoimiston juliste, jossa luki kreikaksi että Kreikka. Sitä emme saa koskaan tietää.  Mutta verhomakunsa oli kyllä meidän mielestämme vähän liian heleä.