Tänä vuonna piparkakkutalo näyttää tältä. Tai siis näytti noin 20 sekunnin ajan. Sitten katosta lohkaistiin ensimmäinen palanen kuin Hannun ja Kertun löytämästä noidan talosta konsanaan. Miksi jättää jotain näin makeaa pölyttymään pyhien yli, kun sen voi syödä samantien?
Otimme kuvan myös takapihan puolelta. Siis ennen kuin oli pakko maistaa, miltä ranskanpastillikoristeinen katto maistuu.
Koska talo on jo pelkkä muisto, teimme tänään lisää syötävää. Sisällämme heräsi noin 5v nuori neito, jolle kaunein koristelu on sama asia kuin mahdollisimman paljon koristelua. Kaapista löytyi melkein kaikkea mahdollista sokerista ja mikä parasta - suurin osa siitä oli vaaleanpunaista.
Jossain välissä piti kokeilla, miltä näyttää yksinkertainen ja tyylikäs, mutta ehdottomasti syömisen arvoinen joulukellopiparkakku.
Ihan lopuksi piti hupsutella. Hih.
Makeaa joulunodotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti