sunnuntai 17. tammikuuta 2016

17.1. Jotta totuus ei unohtuisi

 photo abdb4c3d-a6a9-4f84-80f1-e6a9b3b815f9_zpslqhw7ee9.jpg

Suunnilleen 6 kuukautta sitten oli tällaista ja jos vanhat merkit ynnä almanakka paikkansa pitävät, niin 6 kuukauden kuluttua on jälleen aurinkoista ja lämmintä. Ei siis pidä vaipua surun alhoon, vaikka nyt pakkasta on enemmän kuin kotitarpeiksi. Pitää ajatella positiivisesti. Pakkasen ansiosta erilaiset hallanarat ötökät kuolevat, karhut saavat kaikessa rauhassa nukkua uniaan ja pihassa hiippaileva ilves voi saalistaa risahduksenkaan kuulumatta valtavien tassujensa alla. Me kun emme laita näillä säillä nenäämme ulos edes pakotettuina, joten kotipihasta on tullut ikkunasta varovaisesti vilkaistuna villieläinten temmellyskenttä. Ainakin jänis, fasaani, isokokoinen kissa, joku hiirieläin ja epämääräinen määrä pienehköjä lintuja on vipeltänyt takapihan hyvin ohuen lumipeitteen täyteen jalanjäkiä.

Kuvassa me olemme etupihan puolella ja varsin onnellisia auringosta ja lämmöstä. Kuvanottovuodesta emme ole ihan varmoja, mutta kesä nyt on joka vuosi vähän samannäköinen ja me puolestamme emme vanhene koskaan.

1 kommentti:

  1. Kiitos muistutuksesta! Juuri noin minäkin yritän ajatella talvesta. Erityisesti ötököiden suhteen.

    VastaaPoista