Tässä on nyt koko päivä mennyt myrskyä odotellessa ja vähitellen tuulen ulvonta on saanut sellaiset mittasuhteet, että oksat pois. Eli pihakuuset huojuvat, vanhat lehmukset heittelevät turhimpia kuivahtaneita risuja tuulen vietäväksi ja kaikki irtonaiset esineet kynttilälyhdyistä alkaen lähtevät matkaan. Huomenna saamme etsiä haravaa ja lumilapiota kuusiaidan alta.
Tällaisena päivänä ei tehdä yhtään mitään aherrukseen viittaavaa, vaan asettaudutaan oikein mukavasti torkkupeiton alle tai käperretään varpaat tällaisen ylipitkän kylpytakin suojaan. Sen jälkeen otetaan käteen hyvä kirja, mielellään sellainen, joka on luettu jo ainakin viisi kertaa aikaisemminkin. Silloin voi antaa ajatuksen välillä harhailla sinne ja tänne eikä kuitenkaan menetä juonesta yhtään käännettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti