Toisaalta onko tuo nyt niin iso yllätys, kun kulkupelinäkin on ruohonleikkuri. Tällä ei kovin hurjaa vauhtia kiidetä, joten oikeastaan jäimme suosiolla pois Senaatintorin tilaisuudesta. Ja jos tarkasti katsotte, niin kuvassa ei ole lunta lainkaan, joten tässäkin on kyse yhdestä viime elokuun unohtuneesta hetkestä. Mutta periaatteessa olisimme voineet olla mukana traktoriletkassa köröttelemässä pitkin pääkaupungin katuja ja herättämässä ihastusta tai vihastusta, miten nyt kukakin asian olisi kokenut.
Kadunvarsilla oli varsin paljon pientä väkeä ihastelemassa koneita, joita ei oikeastaan koskaan näe asvaltin ympäröimillä kotikonnuilla. Hurja huhu kertoo, että kokonaisia päiväkotiryhmiä oli hyvissä ajoin asettunut näköalapaikoille toiveenaan nähdä jotain ikimuistoista. Katuja auraava tai lakaiseva traktori ei ole mitään verrattuna sellaiseen, jolla on lietevaunu mukana matkassa. Lapsia ei pätkääkään kiinnostanut se, miksi satoja ärhäköitä traktoreita ja muutama pikkuruisempikin oli tuotu Helsingin keskustaan, heitä kiinnostivat koneet koneina ja hyvä niin. On ihan mukava ajatella, että vakavalla asialla on toinenkin puoli eli isojen masiinojen vilpitön ihastelu.
Tällä kertaa myöhästyimme marssista ja toivomme, että seuraavaa kertaa ei tule. Jos tulisi, niin pukeutuisimme järkevämmin (lue: lämpimämmin) kuin kuvassa. Trikooasuissa voisi tulla aika äkkiä kylmä, vaikka kevät on jo aloittanut keikkuvan tulemisensa. Tänään oli lämmintä kuin parhaina juhannuksina eli lämpömittari kipusi yli kymmenen asteen, mutta viikonlopuksi on luvattu vähän vilpoisampaa. Ehkä ryhdymme suunnittelemaan tähän ruohonleikkuriin lämmitettävää hyttiä talvimatkailua ajatellen tai kokeilemme, toimisiko tämä myös lumilinkona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti