Täällä taas! Varmaan jo luulitte, että olemme kokonaan unohtuneet jonnekin, mutta meillä oli sellainen mustikan, punaherukan, karviaisen ja puolukan kokoinen tauko, jonka aikana täytimme pakastinta kuin mallimartta ikään. Mansikoista emme nyt puhu, koska lehtitietojen mukaan ne olivat loppu jo juhannuksena, vaikka 5 kg laatikon saa edelleen 40 eurolla.
Jossain vaiheessa kesää meillä oli kuvitelma siitä, että kuvauttaisimme itsemme erilaisten pihapuiden äärellä, näitä kun meillä riittää. Aloitimme tästä ihan tavallisesta kuusesta, joka on asettunut maantieteellisesti tarkastellen pihamme kaakkoiskulmaan. Vasta jälkeenpäin huomasimme, että sen ympärillä kasvaa varsin maittava voikukkayhdyskunta, joka antaa sellaisen oletuksen, että pihamme on yhtä rikkaruohoryöppyä. Niin se muuten onkin, koska ruohonleikkuri koki äkkikuoleman vain noin 14 vuoden uskollisen niittotyön jälkeen. Kolme viikkoa ilman minkäänlaista ruohonlyhentäjää aiheutti sen, että talon ohi joskus ajavat EU-tarkastajat tutkailivat pihaamme pohtien, pitääkö pihapiiri heinäkasvuston vuoksi määrittää erilliseksi kasvulohkoksi vai ei. Mutta se on ihan toinen tarina se.
Me olemme siis voimissamme ja niin valmiita syksyyn kuin vain voi olla. Kesän hempeydestä muistuttavat vain pallolliset mekkomme, joihin on aplikoitu Hello Kitty -kuviot. Näissä voi hätätilassa esittää kärpässientä kaikille likinäköisille linnuille, joita lähitienoolle on uudisasutunut. Kuvitelkaa: lähinaapurinamme on hyvin äänekäs kurkiparvi, jonka joka-aamuisiin rutiineihin kuuluu mellakointi ja rähinä. Jos ne olisivat ihmisiä, olisimme aikaa sitten soittaneet poliisit paikalle, mutta viattomille luontokappaleille ei voi mitään. Esittävät kuitenkin tyhmempiä kuin ovatkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti