Se vain lähti. Yhtenä aamuna eli eilen se oli poissa. Innostus ommella. Valmiiksi leikatut palaset eivät herättäneet mitään riemua, pitsinpalaset eivät kutsuneet luokseen, tunkkainen kangaspöly sai kaikessa rauhassa laskeutua ompelukoneen päälle. Kun ei huvita niin ei huvita.
Kuvakin piti etsiä vanhoista kansioista. Siinä me kökötämme paraatipuolen ovella kylpytakeissa ilta-auringon mukavasti lämmittäessä. Epäilemme, että kyseessä on elokuun alku eikä suinkaan tämä nykyinen marraskuu, vaikka lämpöä saattoi olla saman verran eli noin 13 astetta. Jotain hauskaa on selkeästi tapahtumassa, koska huiskimme vallan vimmatusti.
Mutta se ompeleminen. Se ei kiinnosta yhtään. Sen sijaan olemme havainneet, että palmikkoneuleita voi tehdä katsellessaan televisiota ja että ydinjatkeeseen asennettu "kaksi oikein - kaksi nurin" -moodi toimii varsin hyvin, vaikka ei olisi vuosiin neulonut yhtäkään silmukkaa. Seiskaveikka suhisee sormissa ja valmista syntyy, vaikka ohjeet ovat edelleen yhtä monimutkaisia kuin ennenkin. Onneksi niitä ei tarvitse noudattaa, vaan voi itse päättää, kaventaako pääntien reunassa joka toisella kerroksella kaksi silmukkaa vai joka kerroksella silmukan, lopputulos on sama.
Lankavarastomme on hyvin suppea, mikä kieltämättä vähentää suunnitteluongelmia. Kankaita, nappeja ja nauhoja on pienen puodin verran, joten joka kerta mekkoja miettiessään joutuu käymään mielessään läpi turhankin suuren varaston sisällön. Lankoja on yksi kopallinen. Siinä ei raitojen väriä pitkään voi pohtia, kun valikoimassa on vain sinistä ja punaista. Toivottavasti pysymme tällä saralla minimalisteina, koska ompeluhuoneessa ei ole yhtäkään tyhjää lokosta lankojen säilömiseen. Mutta toisaalta - miksi niitä pitäisi säilöä, kun niistä voi tehdä kaikenlaista. Eikä nyt ole onneksi edes alennusmyyntiaika, jolloin jotain pientä halpaa melkein vaistomaisesti tarttuu mukaan. Tai ehkä sentään voisimme ostaa pari kerää kaulahuivia varten tai pipoa tai... tietysti voisimme tulla järkiimme ja neuloa valmiiksi tämän ensimmäisen puseron ja vasta sitten pohtia, saisiko ompelemalla sittenkin nopeammin valmista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti