Silloin tällöin selailemme tori.fi:n sivuja ja ihmettelemme uutta kotia etsivän tavaran määrää. Joskus vilkuilemme, millä hinnalla kokoisillemme myydään vaatteita, koska täytyyhän sitä tietää, mikä olisi vaatekaapin sisällön arvo vapailla markkinoilla.
Tänään törmäsimme ensimmäistä kertaa omiin vaatteisiimme. Tai siis ei enää omiin, olemme ne joskus aikaa sitten myyneet tai lahjoittaneet jonkun toisen käyttöön. Joka tapauksessa läjä vaatteitamme on nyt kaupan ja niitä väitetään uusiksi. Jopa sitä mekkoa, jonka muistamme kuvanneemme blogiin joskus vuonna 2013 tai jopa sitä ennen.
Ilmoitustekstin mukaan vaatteet ovat suomalaista käsityötä ja se on ihan totta, mutta niiden hinnat ovat aika lailla korkeampia kuin mitä itse koskaan olemme asuista arvanneet pyytää. Emme oikein tiedä, pitäisikö tässä olla ylpeä siitä, että prinsessamekkomme hinta tuplaantuu neljässä vuodessa eli se, mikä käyttämättömänä maksoi viisi euroa on nyt kymmenen euron hintainen. Eihän se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa, mutta silti. Joku roti sentään käytettyjen mekkojen myynnissäkin pitää olla.
Toisaalta olemme vähän ylpeitäkin asiasta. Meidän vaatteemme on tehty niin hyvin, että ne vielä 3-5 käyttövuoden jälkeenkin ovat myyntikuntoisia. Tai sitten kukaan ei ole niillä leikkinyt. Ehkä nämäkin trikooasut päätyvät jonain päivänä kierrätykseen tai retropuotiin, jossa joku ihastelee pingviinejä ja robotteja ja tulee siihen tulokseen, että juuri tällaista on kaivattu koko ikä, vaikka ei ole osattu kaipausta sanoiksi pukea.
PS. Meidän vaatteitamme saa huomattavasti edullisemmin suoraa meiltä (käyttämättöminä) kuin kierrätyksen kautta. Paitsi että kaikkea emme myy.
Arvoisat tyylitaiturit,
VastaaPoistalähestyin teitä sähköpostitse tilauksen merkeissä...