Myrsky nimeltä Seija pyyhkäisi yli maan ja teki tuhojaan. Luulimme jääneemme johonkin katvealueelle, koska saimme sähkövirtaa lähes koko ajan, mutta olimme erittäin, erittäin väärässä.
Ensin näimme tämän ja ihmettelimme, missä pihassamme kasvaa mäntyjä.Se näytti ihan männyn oksalta, uskokaa pois. Mistä sitä voi muistaa, että meillä on ollut ihan näihin päiviin asti ilonamme pihtakuusi, joka kyllä tavallaan on mäntyjen sukua nimestään huolimatta. Joka tapauksessa pihaltamme ihan portaiden vierestä löytyi tällainen oksanpalanen.
Ajattelimme, että tuuli on todella ollut melkoinen, jos jostain lähimetsästä on männynhavuja lennellyt pihaan asti. Sitten nostimme katseemme ja havitsimme, että jotain on mennyt todella pahasti rikki myrskyn ansiosta. Pihaan oli yllättäen ja täysin tilaamatta syntynyt tilataideteos.
Pihtakuuset ovat usein kaksilatvaisia, ja tämä yksilö on nyt menettänyt toisen latvansa luonnonilmiön seurauksena. Maassa makaavan rungon uloimmat osat olivat kaatuessaan viistäneet ikkunaa, mutta armollisesti jättäneet sen ehjäksi. Pihaliikenteen joustavoittamiseksi on kuvanottovaiheessa jo hieman käytelty moottorisahaa ja siirrelty latvusta pois tieltä.
Pankaa merkille vielä pystyyn jääneeseen runkoon syntynyt laaja repeämä: tuo somasti ruskeana hohtava kohta on enää puolet rungon paksuudesta, joten odotettavissa on toisenkin latvan romahtaminen ennemmin tai myöhemmin. Todennäköisesti se tapahtuu ennemmin ja oli suunta mikä tahansa, rysähtää samassa yhteydessä joko sähkö- tai puhelinlinja, osa jonkun lähirakennuksen katosta tai joku pihapuu. Kaatajalla (jos siis sellaisen päädymme turvallisuussyistä hankkimaan) tulee olemaan edessään mission imbossible eli mahdoton tehtävä, ellei hän sitten kapua jollain nosturilla kohti latvaa ja paloittele runkoa yläpäästä lähtien.
Ihan muuten vain ja koska tämä traktori sattui pihassa olemaan samaan aikaan kanssamme, otimme kuvan myös melkoisesta monsterista. Meidän mielestämme sellainen täytyisi löytyä jokaisesta tyyliblogista erilaisten Ferrarien ja pikku-Mersujen sijaan. Traktorilla ei siis ole osaa eikä arpaa puun hajoamiseen sen enempää kuin meilläkään, kunhan nyt sattui ohikulkumatkallaan tuohon pysähtymään ja ihmettelemään tapahtunutta.
Asuina meillä on tänään joulukuulle sopivasti punaista trikoota ja omenaista ribbitrikoota. Purjon mekossa on kokeiltu, voisiko perinteisen resorin sijaan kaula-aukkoon ja hihansuihin käyttääkin asun omaa kangasta ja täytyy sanoa, että aika mukavasti se tähän kokonaisuuteen sopii. Omenoista tuli mieleemme, että emme huomanneet käväistä puutarhassa katsomassa, mitä tuhoja siellä on tapahtunut. Täytynee huomenna mennä tarkistamaan, onko yksikään viime vuosisadalla istutetuista yksilöistä enää juurillaan.
Voi kun surullista... hieno pihta meni rikki :(
VastaaPoista