Seuraavat kaksi viikkoa meillä on erinomaisen kiire. Tai oikeastaan meillä on kiire jo nyt, joten yritämme jotenkin rämpiä päivästä toiseen ja sattumuksesta seuraavaan.
Vinkkinä kaikille teille, jotka olette kalenterien orjia: opetelkaa sanomaan napakasti ei jo siinä vaiheessa, kun joku ehdottaa, että josko ihan vähäsen saisi aikaanne käyttöönsä. Yleensä siitä ei hyvää seuraa. Meille siitä on seurannut iltakerhoja jaettavaksi asti. Aiomme tulevina päivinä puhallella ilmapalloja, koristella erilaisia tiloja juhlakuntoon, kanniskella tuoleja käytävään ja sieltä pois, aiheutella automaattisia ja ennen kaikkea vääriä hälytyksiä availemalla kiellettyjä ovia, käydä itse kaikenlaisissa avajaisissa ja sulkejaisissa, syödä voileipäkakkua ja lopuksi siivota omat ja muiden sotkut. Etenkin tuo viimeksimainittu tulee olemaan hankalaa, koska omissakin on riittävästi.
Mutta ehkä me selviämme tästäkin sillä ajatuksella, että kerhossa pitää oppia tulemaan toimeen kaikkien kanssa ja että mikään työ tai tehtävä ei ole sellainen, etteikö sitä voisi tehdä. Valitettavasti kaikenlaisessa järjestämisessä olemme niin etäällä epämukavuusalueellamme, että sieltä palaaminen takaisin omaksi itseksemme vie viikkotolkulla aikaa.
Vaatteista emme tänään jaksa pölistä, katsokaa kuvasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti