Kerhossa on kohtuuttoman tylsää, joten me päätimme viettää pari päivää kangaskaupassa auttelemalla. Varsinaista apua meistä ei varmaan ollut, mutta on aina hauska viettää aikaansa hypistelemällä, ihastelemalla ja tekemällä löytöjä.
Paikkana on kangaskauppa Wexler, joka alkuvuodesta siirtyi keskustasta parempien (lue: ilmaisten) parkkipaikkojen äärelle pikkiriikkisen sivummalle. Samaan syssyyn kangasvalikoima laajeni entisestään, joten me olimme vähän enemmän kuin pyörällä päästämme käydessämme hyllyjä läpi. Touhu oli turhankin raskasta, joten istahdimme tauolle käsityöpuuvillojen äärelle. Tarkkasilmäinen huomaa, että Purjon liivihame on tehty samasta kankaasta, jota näkyy oikeassa alakulmassa kokonainen pakka. Olemme nyt todistaneet, että käsityöpuuvillasta voi tehdä myös mekkoja. Pirjon liivihameen Helinä Keiju -kangas on flanellia, joka sointuu vallan mainiosti Purjon asuun, mutta flanelleista kerromme joskus myöhemmin lisää.
Jos rakastaa Mekkotehtaan mekkoja (ja kukapa ei rakastaisi), niin tästä kaupasta löytyy vähän erilaisia kankaita ja kuoseja. Istumme haaleanvaaleiden pakkojen päällä, mutta värejä ja toisiinsa sointuvia sävyjä löytyy vaikka miten paljon. Voisi ostaa 20 cm yhtä kangasta ja 30 cm toista ja vähän vaille metrin kolmatta ja sitten yhdistellä itselleen mekon, jossa kaikki sopii kaikkeen, mutta jollaista ei saa edes nettikaupasta. Nyt vähän harmittaa, kun emme istuneet takanamme pilkottaville seinähyllyille. Sieltä kun olisi löytynyt samaa punaisen sävyä raitoja, ruutuja, palloja, kukkia, neliöitä ja ties mitä. Viereisiltä hyllyiltä olisi löytynyt sama oranssina, sinisenä, turkoosina... ihan minä tahansa värinä. Käsityöpuuvilloja ne ovat olevinaan, mutta me sanomme, että höpsis, suurimmasta osasta tulee paljon nätimpiä mekkoja kuin tilkkupeittoja. Paitsi niistä kankaista, joissa on pieniä kummituksia, ne voi joku ostaa tilkkutöihinsä.
Paitakankaatkin ovat Wexleriltä, trikoolaareista. Niihin hyppäämme huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti