30.11. Brunssilla nähtyä

Brunssi on sanakirjan mukaan aamupäivällä syötävä aamiaisen ja lounaan välimuoto. Me kävimme viikko sitten kokeilemassa moista kummallisuutta ja täytyy sanoa, että ensivaikutelma oli varsin miellyttävä. Paikka oli Ravintola Sunn keskellä Helsinkiä (itse he mainostavat, että parhaalla paikalla ja saattaa olla, että olemme varsin paljon samaa mieltä).

Ruoka oli hyvää, palvelu oli hyvää ja ikkunasta aukeava maisema oli vallan mainio sekin. Emme ottaneet kuvia kaikesta syömästämme, vaikka blogisteina meidän olisi toki niin pitänyt tehdä. Kuvia olisi tullut vallan valtavasti, koska vähän kaikkea lohimoussesta karpalojälkiruokaan piti maistella.

Kaksi asiaa vei huomiomme pois pääasiasta eli syömisestä. Ensimmäinen oli Senaatintori, joka avarana aukesi katseltavaksi toisen kerroksen ruokasalin ikkunasta. Yöllä oli satanut lunta, maisema oli valkoinen ja tori jalanjäljetön. Pitkin aamua paikalliset somiin villakangastakkeihin ja sukkahousuihin sonnustautuneet lapset kävivät telmimässä lumessa. Ilman muuta sen heille suomme, mutta mielessä kävi, että meillä maalla lapsilla on lumileikeissä haalarit, ei vain paksuja sukkahousuja. Onkohan siellä pääkaupungissa palattu jonnekin 50-luvulle, jolloin vedenpitävä, mutta hengittävä ulkoiluvaatekangas oli pelkkä utopistinen toive?

Mikään hyvä ei kestä koskaan pitkään, joten siinä kolmatta brunssilautasta tyhjennellessämme huomasimme traktorin keräävän lumen säntillisiksi keoiksi torin reunamille. Lapsista se oli jälleen kerran mukavaa: lumikasathan on tarkoitettu mäenlaskuun. Paikalle pelmahtanut aasialaisvoittoinen turistiryhmä tuntui kuvaavan yhtä paljon lumikekoja kuin viereisen kirkon ryhdikästä olemusta. Ehkä he olivat siihen mennessä nähneet aivan riittävästi eurooppalaisia kirkkorakennuksia, mutta meille niin tutut lumiröykkiöt olivat heille uutta ja eksoottista. Monessa Facebookin päivityksessä toisella puolen maapalloa nähtiin siten hymyileviä turisteja pikkukengissään seisomassa lumesta kolatulla torilla viittomassa kohti pienimuotoisia mäenlaskupaikkoja.

Toinen meitä tuijotuttanut asia oli brunssille saapunut lajitoverimme eli nukke, joka matkasi arviolta kaksivuotiaan tytön kanssa. Lapsi oli puettu oikein kauniisti, mutta voi kauhistus - nukella ei ollut päällä yhtään mitään! Jos nyt lapsi luet tämän, niin ota ihmeessä yhteyttä, lähetämme nukellesi lämpimän vaateparren, jotta hänen ei tarvitse palella pakkasilla. Mielessämme pohdimme, millainen aikuinen pukee lapsensa sävy sävyyn kauden muodikaimpiin vaatteisiin tyllimekosta alkaen, mutta unohtaa pukea tämän nukelle edes ylisuuren äitiysavustuspakkaushaalarin. Välinpitämätön omaan napaansa tuijottaja?

Me esittelemme tällä kertaa brunssille sopivat asukokonaisuudet. Pirjolla on vaaleanpunainen mekko, jonka yläosa on kuviollista flanellia. Purjolla on Hello Kitty -kankaasta liivihame (esitelty joskus aikaisemminkin) ja siihen sointuva pusero. Näissä kehtaa hakea lisää ruokaa vaikka kuudennen kerran.