Olemme kertoneet teille leikkisästä taistelustamme kylmyyden sisätiloihin ajaneita hiiriä vastaan. Tähän asti olemme suhtautuneet näihin pikkujyrsijöihin kohtuullisen rauhallisesti, koska ne ovat pysytelleen kotimme ns. julkisissa tiloissa kuten eteisessä tai kuistilla. Tänään ne kuitenkin ylittivät hyvän maun rajat ja saivat meidät miinoittamaan koko kotimme herkkävireisillä loukuilla.
Heräsimme aamulla rapinaan, joka kauhuksemme kuului makuuhuoneemme lattialta eikä suinkaan esimerkiksi ikkunan takaa. Erittäin törkeäkäytöksinen hiiriyksilö oli päättänyt hakeutua huoneemme kiiltävälle lattialle raapimaan terävillä kynsillään naarmuja niin parkettiin kuin meidän hienohipiäiseen sieluumme. Järkytyksestä toivuttuamme tömäytimme jalkamme lattiaan niin että kumaus kävi, ja säikähtänyt veijari pakeni jonnekin lipaston taakse. Tietysti siellä uuninkulmassa on pikkuruinen lokonen, josta on hyvä raukkamaisesti seikkailla ympäriinsä asukkaiden nukkuessa.
Pidämme tätä sodanjulistuksena! Jos joku hiiri katsoo, että sillä on oikeus hyökätä huoneeseemme, kun olemme kaikkein haavoittuvimmillamme eli umpiunessa, niin se saa totisesti tuta karmean kostomme. Jo nyt olemme virittäneet kaikki mahdolliset loukkumme (yhteensä muuten 8 kpl, ei pidä väittää, ettemmekö olisi varautuneet) ja huomenna menemme ostamaan kaupasta giljotiiniksi nimettyjä ansoja. Lisäksi olemme vakavissamme harkinneet myrkkyjen hankkimista tai vaihtoehtoisesti taloamme kiertävän (joltain karanneen) kotikissan päästämistä sisätiloihin.
Loukuissa meillä on tarjolla suklaata, koska nykyhiiret eivät juustosta perusta, vaan nauttivat mieluummin lihottavampia sokeripommeja. Jossain suositeltiin jopa hunajan tarjoamista, mutta meidän mielestämme se olisi jo hemmottelua. Eteisen juustonpalat on joka yö käyty napsimassa, joten kyseessä on erittäin ovela ja kaikesta päätellen myös erittäin kevyt tapaus, joka toki saattaa myös napata juustot kiinalaisilla syömäpuikoilla, jotta ei itse narahtaisi loukun lamaamaksi.
Koska emme halua hiiren kapuavan housunlahkeesta sisään, laitoimme jalkaamme sukkahousut. Purjolla on todella mietitty asukokonaisuus, jossa mekon yläosa on samaa kukkaraitakangasta kuin sukkahousut. Pirjo tyytyy vaatimattomampaan kokonasuuteen, jossa tosin sukkisten sininen toistuu mekon ruusuissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti