keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

15.4. Po-lii-ii-ii-si, mitä sinä teet?

 photo 257362b2-ecca-49d6-884d-28d7b4ba5d86_zps1bagxxio.jpg

Joskus sitä sattuu ihan kummallisia asioita, kun kerhon sijaan jääkin päiväksi kotiin. Me luulimme, että tänään on sellainen mukava ei-mitään-tekemispäivä, jolloin vain ollaan ja öllötellään, mutta olimme uskomattoman väärässä. Olimme juuri aikeissa lukea kaikessa rauhassa päivän postin, kun pihaan karautti kaksi poliisiautoa. Aivan oikein, yksi meille molemmille!

Hetkessä kävimme mielessämme läpi suurimman osan rikollisia tekojamme. Pinnistimme aivonystyröitämme yrittäessämme muistaa, koska ajoimme viimeksi ylinopeutta, kätkimme varastettua tavaraa tai olimme petoksella tahi muulla keinoin hankkineet itsellemme aiheetonta ja aineetonta hyötyä. Mikrosekunnissa ehdimme myös kummastelemaan, olemmeko epähuomiossa kumauttaneet jonkun hengiltä tai onko meidät vihdoinkin saatu kiinni vakavasta eläinsuojelurikoksesta pölynimuripussin pullottaessa sinne vangituista ja nyt jo hengettömistä banaanikärpäsistä.

  photo 3058ac25-9657-495d-ad41-3025165f828b_zpsljoyfwie.jpg

Täytyy myöntää, että ikkunanverhojen raosta kurkkiessamme meitä hieman hämmensi se, että molemmat poliisiautot ajettiin meidän automme eteen siten, että emme missään tilanteessa pääsisi pakoon. WUPS. Mitä on tullut tehtyä? Onneksi saimme todeta, että se olikin vain pinttynyt tapa: aina nähdessään pihassa kaikessa rauhassa kököttävän auton poliisit vaistomaisesti pysäköivät sen eteen eikä vierelle. Ehkä heillä on jo poliiskoulussa iskotettu keskivahva tyhjän autopaikan kammo.

Emme valitettavasti voi valaista, miksi poliisit yllätysrynnäkkönsä tekivät. Asia oli niin salainen, että siitä ei hiiskuttu meille sanallakaan. Meitä ei puhallutettu, sormenjälkiä ei otettu emmekä joutuneet esittelemään laajaa leipäveitsikokoelmaamme. Toki toimimme kohteliaasti niin kuin pyydettiin ja vastasimme kysymyksiin, että emme ole huomanneet mitään emmekä tiedä mitään. Mikä oli vain osittain totta, koska me tiedämme aika paljon kaikenlaista, mutta emme siitä asiasta, mistä kysymyksiä esitettiin. Tietysti sitä kansalaisena hieman mietti, miksi juuri me ja satunnainen pihapiirimme oli niin kiehtova, että sinne piti kahdella autolla karauttaa. Tässä olisi lähellä muitakin pihoja, jotka olisivat kaiken lisäksi paljon siistimmässä kunnossa kuin omamme. 

Jännityksellä odotamme huomista paikallislehteä ja sen pikkurikosuutisosastoa. Kelpo lehti on sellainen, jossa tarkasti kerrotaan, missä risteyksessä tai minkä maitolaiturin luona keski-ikäinen rattijuoppo on napattu kiinni tai kuka on jättänyt kuumat tuhkat muoviämpärissä savuamaan pirttinsä äärelle. Ihan varmasti lehden toimituksessa tiedetään, millaista rikosaaltoa poliisit olivat torpedoimassa. Toivotaan, että kyse oli jostain vaarattomasta asiasta eikä esimerkiksi siitä, että autotallissamme (jossa emme säilytä autoa) on päivätolkulla asustellut vankikarkuri.

Poliisien poistuttua me etsimme kuvakokoelmastamme sen ainoan vaatteita esittelevän otoksen, jossa voimme väittää olevamme kaltereiden takana. Tämä kuva on viime syksyltä ja siinä olemme kavunneet frisbeegolfpyydykseen vai mikä tämä häkkyrä viralliselta nimeltään onkaan. Tarkasti katsoen olemme valmiiksi hieman syyllisen näköisiä.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti