5.8. Pirjo ja Purjo jatkavat pissa-kakka -juttuja

Otsikon tarkoituksena on houkutella lukijoiksi henkilöitä, joille eritteistä rupatteleminen on jokapäiväistä touhua...

Ei vaiskaan, mielestämme otsikko on selkeä jatkumo aikaisemmalle hanhenkakkapostaukselle, sillä tänään ihmettelemme toimintaa huoltoasemien tai levähdyspaikkojen wc-tiloissa. Olemme hieman liikkuneet paikasta toiseen kesän aikana ja törmänneet useammin kuin kerran kummalliseen ilmiöön.

Kun äiti/isoäiti/kummi tai muu aikuinen saapuu lasten kanssa sellaisiin wc-tiloihin, joissa on yhteinen peilaus- ja käsienpesutila ja erikseen wc-istuinta varten rakennetut kopit, niin miksi ihmeessä lasten täytyy suorittaa tarpeensa niin, että sen kopin ovi on auki? Mukana oleva aikuinen jää seisomaan yhteiseen tilaan ja sieltä hösää ja hösöttää, neuvoo ja ohjeistaa ja parhaimmillaan vartioi kolmeakin lasta. Mistään yksityisyydestä ei ole tietoakaan, ja koko läsnäolijakaarti saa tietää, kuka on jo pyyhkinyt ja kuka tarvitsee apua.

Ymmärrämme, että näin aikuinen pysyy koko ajan selvillä siitä, onko joku lapsista hukkumaisillaan vessanpyttyyn tai muistaako jokainen varmasti vetää vessan, mutta meidän mielestämme asian voisi hoitaa hieman ystävällisemmin muiden asioitsijoiden kannalta. Ei siinä, että meitä häiritsisi rivi lapsia istumassa omissa eriöissään, mutta ihanko oikeasti oven sulkemisesta voi aiheutua karmaisevia seurauksia? Oletusarvoisesti jokainen wc-tilaan saatu lapsi laittaa ensitöikseen oven lukkoon eikä osaakaan enää avata sitä? Vai wc-kopit ovat oikeastaan teleportteja, joiden kautta lapset katoavat johonkin toiseen todellisuuteen, jos heitä ei herkeämättä vartioi? Vai jokaisessa wc-kopissa on lattialaattojen alla piilossa rosvo, joka voi koska tahansa ryöstää lapsen?

Vastaavasti kun äiti/isoäiti/kummi tai muu aikuinen haluaa istuutua posliiniastialle, laittaa hän oven visusti perässään kiinni ja muistuttaa lapsille, että nämä eivät saa lähte minnekään. Tämäkin on täysin suotavaa ellei peräti toivottavaa, mutta näin ulkopuolisen silmin on todennäköisempää lähteä karkuteille tilasta, josta johtaa ovi ulkopuoliseen maailmaan kuin paikasta, josta pääsee pois vain huuhtelemalla itsensä viemäriin, kapuamalla seinien yli tai poistumalla ovesta yhteisen käsienpesualtaan ääreen. Uskomatonta, miten vähän lapsiin luotetaan heidän istuessaan wc-pytyllä ja miten paljon heihin luotetaan, kun aikuinen haluaa sulkeutua rauhassa omaan koppiinsa näkymättömiin.

Aikuisten wc-käyttäytymisrituaalit ovat salaisia ja niitä suojataan suljetulla ovella, mutta lapsille ei samaa oikeutta suoda. Miksei? Me ymmärrämme, että pottailua harjoitteleva lapsi tarvitsee kannustusta toimilleen ja ihastelua tuotteilleen, mutta  arviolta 5v ikäinen lapsi ei tarvitse samanlaista tukea ja taputuksia osatessaan käydä huoltoaseman vessassa, vaan hänellekin voisi sallia pienen hiljaisen oman hetken. Samalla poistaisi kanssa-asioitsijoiden lievän hämmästelyn heidän jäädessään pohtimaan, perustuuko suomalainen wc-käyttäytyminen aikaisempaa enemmän yhteisöllisyyteen ja sellaisten väri- ja laatuasioiden jakamiseen, joista ennen keskusteltiin pääasiassa hoitavan lääkärin kanssa.

Vaatteillamme ei ole mitään tekemistä wc-tilojen kanssa vaan melkeinpä päinvastoin. Hello Kitty -trikoo tekee meidät uudestaan ja uudestaan iloisiksi, tällä kertaa peruspaitaja ja röyhelötunikana.