Ettei vain sattumalta juuri tänään samaan aikaan meidän kanssamme?
Olemme antautuneet perinteisten muotikuvien maailmaan eli talvirompetta kuvataan hellesäällä ja vastaavasti uimapukuja siinä vaiheessa, kun varpaat armotta huurtuvat, mutta täytyy näyttää siltä kuin olisi kivaa ja lämmintä. Jostain syystä niin täytyy tehdä, vaikka nykyaikaisella kuvankäsittelytekniikalla kaikki otokset voisi ottaa studiossa yksivärisen kankaan edessä ja sitten tietokoneella siirtää taustaksi pyramideja tai tuntureita sen mukaan, miltä tuntuu. Hurjan vanhanaikaista tällainen perinteinen maastokuvaaminen etenkin kun näytämme kuvissa juuri siltä miltä tuntuukin eli aavistuksen verran seikkailunhaluisilta ja hieman tuskanhikisiltä.
Kuvausrekvisiittana on aikaisemmilta vuosilta tuttu ruohonleikkuri, jonka päälle kapusimme haalareissamme kuin vanhat tekijät. Koska on kesän viimeinen hellepäivä, meillä ei ole sukkia. Tosin emme niitä kovin usein muutenkaan käytä, vaikka syytä ehkä olisi. Haalarimme ovat samaa mallia ja molemmissa on pyöreämuotoisia kuvioita aivan kuin vastalauseena sille, että tänä vuonna ruutu on valttia. Edessä on vetoketju ja hupussa nauha, jota EU-direktiivien mukaan ei saisi olla, mutta onneksi meitä ei ole koskaan pieni tottelemattomuus haitannut. Pirjon haalarissa on eteen aplikoitu vihreäsävyinen kirahvi, jollaisia ei tosielämässä onneksi ole, koska jos olisi, voisi se piiloutua puutarhaamme ja syödä jonkun kahdeksasta omenastamme.
Omenasato on siis tänä vuonna ollut varsin olematon. Viime vuonna puiden oksat ratkeilivat hedelmien painosta, mutta tänä vuonna saa lehtien välistä etsimällä etsiä syötävää. Puut kukkivat pikavauhtia ja pudottivat vuorokaudessa valkoiset terälehtensä, joten todennäköisesti mehiläiset ja muut pörriäiset eivät ehtineet paikalle ajoissa. Harmi.Yritämme ajatella omenattomuuden valoisaa puolta: nyt emme joudu kilpailemaan hedelmistä lintujen ja inhojen matojen kanssa. Sitä paitsi naapurin kesäkurpitsasato on ollut niin runsas, että keittiön portaanpielestä löytyy viikottain meille lahjoitettuja tuotoksia, joilla voimme edes symbolisesti kompensoida omenamenetyksemme. Samaltahan ne eivät maistu, mutta kesäkurpitsaa voi sotkea vähän kaikkeen suklaakakusta uunipaistokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti