23.12. Kimaltavaa joulua toivottaa TrioP

Ai että mikä trio: no tietysti Pirjo, Purjo ja piano.

Toivotamme joulua jo tänään, koska meillä ei ole aavistustakaan siitä, ehdimmekö huomenna yhtään mitään. Lahjat ovat pakkaamatta, tontut näkemättä ja kalenterista ainakin kolme luukkua avaamatta. Olemme myöhässä aikataulusta ja se on kokonaan maailmalopun syytä, sillä odotimme sitä niin innolla, että unohdimme jouluvalmistelut.

Tänään me teimme jotain sellaista, mitä emme periaatteesta koskaan halua tehdä eli kävimme kaupassa sunnuntaina. Olimme paikalla hyvissä ajoin viisi minuttia ennen avaamisaikaa, ja ehdimme jo ajatella, että saamme tehdä ostokset kaikessa rauhassa. Tasan kello 12.00 huomasimme, että olimme erittäin väärässä. Kauppaan ryntäsi massoittain väkeä kaikista ovista, ja ilmassa oli hetken verran suorastaan suuren urheilujuhlan tai vähintäänkin avajaisten tuntua.

Koska olemme äärettömän kokemattomia sunnuntaishoppailijoita, etenimme tarkan etukäteen valitun suunnitelman mukaisesti. Valitettavasti kanssaostelijat toimivat täysin toisin. Menetimme monta kertaa hermomme konkreettisesti läheisriippuvaisiin keski-ikäisiin pariskuntiin, joiden piti molempien roikkua ostoskärryissä ja viedä käytävillä enemmän tilaa kuin hyväkäytöksisen kuusilapsisen perheen. Uskokaa nyt, että se puoliso ei katoa minnekään, jos kiinnitätte sen selkään lapun, jossa on nimi, osoite ja teidän puhelinnumeronne sekä kerrotte, että eksyttyään hänen tulee hakeutua infoon, jossa ystävälliset tädit kyllä kuuluttavat koko talolle, että Marko 45 v odottaa vaimoa neuvonnassa. Lisäksi puolison voi opettaa ihan yksin lykkimään niitä ostoskärryjä rauhallisesti perässänne ilman, että koko ajan itse sivusta ohjailette oikeaan suuntaan.

Kassoilla ei ollut lainkaan jonoja, joten selvisimme koko ostosrupeamastamme vajaassa puolessa tunnissa. Sinä aikana kaupan parkkipaikka oli täyttynyt autoista ja autoilijoista, joilla korkeimpana tavoitteena oli saada pysäköintitila oven vierestä. Siksi poispääsy parkkikerroksesta oli hyvin vaikeaa, sillä oikealta ja vasemmalta eteen pyyhkäisi ajopelejä, joilla kaikilla oli kiire jonnekin, mutta kenelläkään ei mitään muuta näkyvää suuntaa kuin eteenpäin. Varmuudeksi väistimme kaikkia, sillä joulumielellä olisi harmillista menettää vaikka takapuskuri.

Niin että kaikista koettelemuksista selvittyäemme me olemme nyt oikein jouluisia ja auvoisia ja pikkiriikkisen armollisellakin tuulella. Laitoimme parasta päälle eli satiinia ja paljetteja, jotta hohtaisimme kilpaa kynttilöiden kanssa, ja toivotamme siis rauhallista ja erityisesti lahjakasta joulua ihan kaikille ja erityisesti itsellemme.