Olemme saaneet huomautuspostia, jonka mukaan väärinkäytämme tyylibloginimikettä: meissä ei kirjelmöijän mukaan ole yhtään tyyliä. Lisäksi kirjoitamme asioista, jotka eivät liity vaatteisiin tai sisustukseen tai muotiin mitenkään, joten olemme varsin epäkelpoja yksilöitä kaikin puolin. Olemme kuulemma erehdyttäneet monia lukemaan mukahauskoja juttujamme, joita pitäisi ensisijaisesti hävetä. No niin hyvät lukijat: hävetkää nyt hetkinen tykönänne, meillä ei oikein ole aikaa.
Tänään puhumme sitten sydämemme kyllyydestä vaatteista eikä mistä tahansa, vaan nimenomaan lempivaatteista. Sellaisiakin meillä on muutama ja uusimpina esittelemme nämä potkupuvut, joissa ei ole mitään moitteen sijaa. Nämä ovat hyvät päällä, helpot pukea, pehmeät pinnaltaan ja väreiltään iloisenkirjavat. Näissä on hyvä olla kotona vielä talvellakin, sillä varpaita ei palele. Ihmisvaihtoehdossa laittaisimme silti lahkeisiin resorit, se tekisi asuista muille kuin meille käyttökelpoisemmat.
Oikeastaan meidän lempivaatteitamme ovat kaikenlaiset prinsessamekot, mutta ei niitäkään joka päivä jaksa ihastella. Vähiten pidämme pistävistä ja karheista ruudullisista kankaista ommelluista hameista tai haalareista. Sellaisissa tulee kiemurrelleeksi koko ajan jo siitä pelosta, että kohta pitää raapia selkää tai kylkeä. Jostain syystä se raapimiskohta sijaitsee aina niin, että siihen ei yllä ilman jotain apuvälinettä kuten harjaa tai sukkapuikkoa.
Talvella pukeudumme fleecehaalareihin myös kotona, koska meillä on vanhanaikainen talo, joka hengittää ihan itse ilman mitään keinotekoisia sisäilmahengityskoneita. Talvella se ilmenee lievänä viimana, joka syntyy siitä, kun paleleva ilma tunkeutuu sisälle lämmittelemään. Nykyaikaisissa supertiiviissä taloissa sellaista ilmiötä ei ole, mutta niissä taas kostea ilma ei pääse ulos kuivumaan, joten syntyy homeita. Me pidämme mieluummin hämähäkit (viihtyvät terveissä taloissa) ja pienet ilmavirtaukset kuin lehmänhenkäystä muistuttavan sisäilman.
Näissä trikooasuissa on kuvioina elefantteja, jotka tuntuvat olevan pöllöjen ohessa hyvin suosittuja lastenvaatteissa. Sinänsä hauskaa, koska aika harva lapsi on tosielämässä koskaan nähnyt kumpiakaan.
No onpas teitä nyt moitittu! Toivottavasti viis veisaatte pienisieluisista, tosikoista besserwissereistä, jotka luulevat tietävänsä, miten blogia kuuluu kirjoittaa, ja haluavat sen kaikille kertoa. Tämä on virkistävä tuulahdus ummehtuneessa tyyliblogimaailmassa! Ja sitäpaitsi ainoa, jota viitsii seurata.
VastaaPoistaMeillä on samanlainen ilmanvaihto, ja hämppiksiä riittää... toistaiseksi riittää banaanikärpäsiäkin niiden ruuaksi.