Valitsimme oikein kesäisen kuvan muistuttamaan siitä, että auringonpistokset ja hyttysenpuremat ovat uskomattoman lähellä. Liivihameemme ovat puuvillaa ja niissä on käytetty kohtalaisen luovasti raitaa ja palloja. Yhdistävä tekijä on lakanakankaasta leikattu ja edustaan aplikoitu Hello Kitty -kuvio.
Vuosi vuodelta kesätöitä täytyy kysellä aikaisemmin ja aikaisemmin. Monessa kunnassa ja yrityksessä palkataan kesällä nuoria muutamaksi viikoksi katsomaan, mitä sen työnteko ehkä joskus isompana on. Paikkoja on muutamia kymmeniä, hakijoita satoja, joten vahvasti uskomme pärstäkertoimella olevan enemmän osuutta töiden saamisessa kuin hyvällä hakemuksella tai arpajaisonnella. Me olemme näin helmikuussa käyneet jopa kaksilla kesätyömessuilla kuulemassa, mitä kesätyöntekijältä odotetaan, joten alamme vähitellen olla melkoisia asiantuntoijoita tälläkin alalla. Siinä sivussa olemme saaneet mehua, keksejä, ilmapalloja, kyniä, karkkia ja uskomattoman määrän tietoa, josta ei ole mitään apua hakemuksen laatimisessa.
Otetaan nyt esimerkiksi tämä reippaus. Melkein kaikki kesätyöläistä etsivät sanovat, että hakijan täytyy olla reipas. Kukaan ei sitten jatkakaan siitä eteenpäin täsmentäen, mitä reippaudella juuri siinä työpaikassa tarkoitetaan. Piti ihan kaivaa synonyyminet esille ja katsoa, mitä siellä asiasta sanotaan. Reipas on sen mukaan sama kuin terhakka, pirteä, virkeä, virma, rivakka, riuska, nopsa, joustava, rempseä ja arastelematon, joten pieni tarkennus olisi todella paikallaan.
Oletetaan, että kesätyöpaikka olisi se perinteinen hautausmaa, jossa tarkoitus olisi pääosin leikata ruohoa, kastella kukkia ja haravoida lehtiä. Emme mitenkään voi uskoa, että toivetyöntekijä olisi virma ja rempseä, koska sellainen todennäköisesti poukkoilisi paikasta toiseen ja saattaisi epähuomiossa kompastua kasteluvesialtaaseen tai vähintäänkin kastelisi rempseällä otteella myös hautakivet siinä kukkien ohessa.
Päiväkodissa on takuuvarmasti käyttöä pirteälle ja joustavalle harjoittelijalle, mutta melkoinen painajainen voisi olla hän, jonka reippaus ilmenee arastelemattomuutena ja riuskuutena. Siinä saattaisi moni vanhempi jälkikasvuaan kotiin hakiessaan kuulla lapsestaan ja tämän hoitopäivästä ihan uusia asioita, kun reipas kesätyöläinen ohi varsinaisten hoitajien arkailematta kertoisi, miten on saanut vauhtia ja puhtia siihenkin vastahakoiseen itkupilli-NicoYamppaan.
Toinen hyvin suosittu adjektiivi toivetyöntekijälle on ahkera. Pitää osata tarttua työhön ja olla omatoiminen, mutta toisaalta pitää myös kuunnella ohjeet ja tehdä vasta sitten. Yksikään työnantaja ei työnhakumessuilla kertaakaan maininnut varsinaisissa työhakemuksissa usein kerrottuja ominaisuuksia tiimityötaitoinen, eteenpäinpyrkivä ja innovatiivinen, joten ne lienevät asioita, joita kesätyöläisessä ei erityisemmin arvosteta.
Kesätöissä on muutenkin monia omituisuuksia. Kävimme kuuntelemassa luennon, jonka perusteella jokainen työnantaja viettää koko talven kehitellen erilaisia konnankoukkuja, joiden tarkoituksena on onnistua huijaamaan ja vedättämään oikeuksistaan tietämättömiä kesätyöläisiä. Todella moneen kertaan muistutettiin, että palkat maksetaan aina väärin, alakohtaisten sopimusten mukaisia lisiä ei maksa kukaan ja ylitöitä teetetään ilman korvausta niin paljon, että ulkopuolisiakin hävettää. Kuitenkin suurin osa työnantajista toimii ihan oikein, joten ylenpalttinen pelottelu tuntui turhalta. Melkein nostimme kätemme pystyyn ja kysyimme, että ihan oikeastiko aina kaikki menee pieleen, mutta sitten päätimme vaieta viisaasti. Ehkä puhujan tarkoituksena oli vain aiheuttaa runsasta iloa siinä vaiheessa, kun tilille ropsahtaakin täsmälleen oikea summa ja työtuntejakin saa tehdä ne kirjallisessa sopimuksessa luvatut.
Me emme ole vielä tehneet työhakemusta, koska emme ole keksineet työpaikkaa, joka olisi arvoisemme. Kangas- tai nappikauppa voisi sellainen olla, mutta vain silloin, jos saisimme viettää aikaamme takahuoneen puolella suunnitellen itsellemme vaatteita. Reippaina tietenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti