Te saatte uskoa ihan mihin haluatte, mutta me uskomme enkeleihin. Ja niin uskoo ompelijammekin, joka on aikoinaan kohdannut sellaisen ihan ilmielävänä Palermon rautatieasemalla Italiassa. Älkää kysykö meiltä, mitä hän siellä teki, mutta joka tapauksessa tämä enkeli auttoi keskellä viileää yötä kahta väsynyt junamatkaajaa, jotka olivat myöhästyneet jatkoyhteydestään ja joutuivat siksi viettämään aikaansa autiolla asemalla. Siellä synkällä ja pelottavalla laiturilla muutaman kalvakan loistevalon loisteessa tuo raidekorjaajaksi naamioitunut enkeli tarjosi väsyneille matkalaisille kuumaa kahvia ja öisten työntekijöiden lämpimikseen sytyttämän nuotion hehkua. Yhdessä jaettu evässämpylä ei unohdu milloinkaan.
Uusin enkelikokemus on Turusta, jonka puhelimia vaimentavasta vaikutuksesta kerroimme muutama päivä sitten. Siellä teleyhteyksien toimimattomuus ei onneksi ulottunut taksikeskukseen asti, joten epätoivoiset sovitun yöpymispaikan ulkopuolelle jääneet läheisemme kutsuivat paikalle mittariauton. He kertoivat kuljettajalle surullisen tilanteensa, hämmennyksensä ja avuttomuutensa täysin vieraassa kaupungissa ja pyysivät apua. Pikaratkaisuna ongelmiinsa he saivat sekä kyydin lämpöiseen ympäri vuorokauden avoinna olevaa kahvilaan että rauhoittavia lohdun sanoja. Ei mitään hätää, kyllä kaikki järjestyy.
Eikä siinä kaikki! Tällä kertaa taksinkuljettajan valepuvussa liikkunut enkeli käväisi vielä työvuoronsa päätteeksi tarkistamassa, mitä majattomille matkalaisille kuului. Huomattuaan, että yhteyttä valitsemaanne numeroon ei vieläkään ole saatu eli viikonloppuvieraat olivat edelleen vailla puhelinkontaktia ystäväänsä ja siten myös ilman yösijaan, kyyditsi hän väsyneet vieraat edulliseen hotelliin ja puhui heidän puolestaan hieman epäilevälle yöportierille. Näin turistien ei tarvinnut odotella auringonnousua ABC:n muovituoleilla, vaan he saivat painaa päänsä ihan oikealle tyynylle ihan oikeassa huoneessa.
Viimeinen havainto enkelistä on sieltä hotellin aulasta. Ehkä hän lähti etsimään muita apua tarvitsevia. Joka tapauksessa häntä ajatellaan äärettömän suurella kiitollisuudella, sillä taksinkuljettajan hahmossa hän saapui pelastamaan juuri silloin, kun eniten tarvittiin, mutta vähiten osattiin odottaa. Jos kohtaatte hänet joskus öisessä Turussa, kiittäkää vielä kerran. Valitettavasti meillä ei ole muita tuntomerkkejä kuin inhimillisyys, välittäminen ja suhteellisen nuori ikä, mutta meille hän tulee aina olemaan taksinkuljettajien eliittiä.
Asumme eivät liity päivän aiheeseen mitenkään. Tai oikeastaan sen verran, että yönsä on mukavampi viettää tällaisissa tamineissa sisätiloissa kuin vaikka ilman myssyä ulkosalla. Pirjolla on siniraitainen pyjama ja Purjolla kukallinen mekko. Yömekon pitää muuten aina olla tarpeeksi pitkä, jotta kylmät varpaat sen helmoihin lämpimään.
Lukijanne uskoo myös, tai tietää että enkeleitä on. Kohdalle on osunut yksi vaalea naisautoilija ja yksi nuori skitsofreniaa sairastava mies.
VastaaPoistaLukuisia epäenkeleitä on kanssa tullut nähtyä, mutta ne ansaitsee unohtua...